Muhunsalmen regatta (Muhu
väina regatt) on sekä Viron mestaruuskilpailut avomeripurjehduksessa että maan
vanhin purjehduskilpailu.Sitä on järjestetty vuodesta
1958 ja siihen osallistuu yli 600 purjehtijaa noin 80 aluksella.
Jos vuonna 1958 Riiassa olivat päättyneet Neuvostoliiton mestaruuskilpailut purjehduksessa, niin köliveneillä kilpailleet purjehtijat päättivät palata Tallinnaan meritse.Asianmukaisten muodollisuuksien jälkeen siihen saatiin myös lupa.Jotta paluumatka olisi sisällökkäämpää, se päätettiin suorittaa kilpapurjehduksena.
Lähtöön saapui 8 venettä, mm. kaksi Draakon- ja kaksi 5,5R-luokan alusta.Ensimmäisessä osakilpailussa purjehdittiin Riiasta Pärnuun.Pärnussa liittyi vielä kaksi Hai-luokan venettä ja näin matka jatkui 10 veneellä Haapsaluun, jossa regatta päättyi.Koska tapahtuma oli kaikille mieleinen, tehtiin päätös järjestää samanlaisia kilpailua jatkossakin.Näin tapahtuikin ensimmäinen Muhunsalmen regatta!
Vuosi vuodelta osallistujamäärä kasvoi, lisättiin uusia veneluokkia ja regatasta kehittyi purjehtijoiden vuosittainen kaivatuin tapahtuma, jollaisena se on pysynyt nykyaikaan asti.Osallistujamäärä kasvoi jatkuvasti sekä veneiden että henkilöiden osalta.Virolaisten lisäksi osallistujia oli Venäjältä, Latviasta ja Liettuasta.Venemäärä oli yleensä 80–90, vuosina 1984–1986 se ylitti jo sadan aluksen rajan.
Regattojen osakilpailut veivät purjehtijoita yleensä Muhunsalmen rannalla sijaitseviin satamiin, mutta maaleina ovat olleet myös Rojan ja Salacgrīvan satama Latviassa.Koska satamat olivat tuolloin pienehköjä, tarkoitettu lähinnä kalastuslaivoille ja -veneille, purjeveneiden seisominen laiturissa oli usein erittäin hankalaa.Aamulähdöt alkoivat aina aikaisin – sotkeutuneiden ankkuriköysien selvittelyllä.Tietenkään sellaisissa satamissa ei ollut mitään oloja niin ison väkijoukon kestitsemistä varten.Koska kauppa oli tuolloin sellainen kuin se oli, jokaiselle veneelle oli varattu muona koko regatan ajaksi.Paikallisista ruokakaupoista onnistui joskus saamaan leipää, suolaa ja sokeria.Joskus myös väkevää ”kylmänlääkettä”.Jokainen miehistö laittoi ruokansa omassa veneessään.
Silloin saapui aika, jolloin iso Neuvostoliitto hajosi ja Viro tuli taas vapaaksi.Kaikki ihmiset, myös purjehtijat, joutuivat sopeuttamaan elämäänsä uusiin uriin, etsimään uusia mahdollisuuksia hengissä säilymiseen ja kehittymiseen.Purjehdus tuntui alussa aika sivullisena toimintana.Sitä heijasti heti myös Muhunsalmen regatan osallistujamäärä.Vuonna 1991 kilpailuun osallistui vain 42 venettä.
Purjehdusintohimo on kuitenkin yhtä ikuinen kuin meri.Päivittäin ihmiset ponnistelivat rasittavassa ja kiireellisessä työssään, mutta heidän ajatuksensa pysyivät jatkuvasti purjehduksessa.Vuosi vuodelta osallistujamäärä alkoi taas nousta: 52. Muhunsalmen regatan lähtöön ilmoittautui jo 78 venettä Virosta, Latviasta, Liettuasta, Venäjältä ja Suomesta.Regatta on tullut niin suosituksi, että jo monta kertaa moskovalaiset purjehtijat ovat vaivautuneet kuljettamaan venettään tuhannen kilometrin etäisyydeltä.
Kilpailujen sisältö on olennaisesti muuttunut.On tullut yhä modernimpia ja isompia aluksia, kilpailijoiden kokemukset ja taidot ovat karttuneet ja navigaatiolaitteet kehittyneet.Tämä kaikki on saanut miehistöt ponnistamaan voiton nimissä maksimillaan.Jokainen osakilpailu pohditaan perusteellisesti, tutkitaan sääkarttoja tehdäkseen oikeita päätöksiä matkan suorittamiseksi.Alkuvuosina otettiin mukaan kaikki tarvittavat ruoka- ja juomavarat, mutta nyt lasketaan tarkkaan jopa välttämätön vesipullojen määrä vähentääkseen veneen painoa.
Myös järjestäjät ovat pyrkineet tekemään kaikkensa, jotta kilpailijat voisivat mukavammin ja paremmin.Jo vuosikausia jokaisessa satamassa odottaa lämmin keitto suuren nälän tyydykkeeksi, valtaosassa satamia voi käydä saunassa ja suihkussa.Iltaisin on myös hieman viihdettä musiikin ja tanssin parissa.On miellyttävää nähdä, että vuosi vuodelta kasvaa myös yleisön määrä.Kilpailijoiden perheenjäsenet ajavat autoillaan satamasta satamaan.
(Teksti perustuu Olev Roosman artikkeliin)
